Tietoa hankkeesta

Taso 2

Arkkitehtuuri

Ohjelmallisen ajattelun tehtävä

Pisan kalteva koodi



Tässä tehtävässä tutkitaan arkkitehtuurin historiaa tutkimalla tunnettujen rakennusten julkisivuja, kirjoittamalla koodi rakennuksen piirtämiseen ja piirtämällä rakennuksia kaverin kirjoittaman koodin perusteella.

Ohjelmoinnin soveltava tehtävä

Meidän metropoli

Ole oman rakennuksesi arkkitehti. Mallinna palatsisi Galileilla ja yhdistäkää luokkanne rakennukset kaupungiksi.

Taso 2

Pisan kalteva koodi
 / Ohjelmallinen ajattelu

Tässä tehtävässä tarkastellaan arkkitehtuurin historiaa tutkimalla tunnettujen rakennusten julkisivuja, kirjoittamalla koodi rakennuksen piirtämiseen ja piirtämällä rakennuksia kaverin kirjoittaman koodin perusteella. Tehtävää voi soveltaa kuvataiteen tuntien lisäksi historian ja matematiikan tunneilla.

 

Tavoitteet

Koodaukseen liittyvät tavoitteet ovat harjoitella ohjelmallista ajattelua, eli havaita säännönmukaisuuksia sekä tunnistaa koodauksen termit algoritmi ja funktio.

Kuvataiteeseen liittyvät tavoitteet ovat harjoitella ympäristönlukutaitoa (T1, T3) ja soveltaa ympäristöstä luettua tietoa (T9, T11), tutustua arkkitehtuurin historiaan (T8) ja tunnistaa eri tyylisuuntia arkkitehtuurissa (T10) sekä pohtia omaa suhdetta rakennettuun ympäristöön (T2).

Kesto


noin 2 x 45min

Materiaalit ja ennakkovalmistelut

– Tulosta kuvat rakennuksista
– Ruutupaperia piirroksiin ja ohjeiden kirjoittamiseen
– Lyijykynä, kumi, viivotin

Alustus tehtävään ja tuntiin

Koodia on ympärillämme myös muissa rakenteissa kuin tietokoneissa. Esimerkiksi rakennuksissa on säännönmukaisesti toistuvia tai varioituja rakenteita. Vuosituhansia sitten on oivallettu silmää miellyttävät mittasuhteet, löydetty kantavin rakenne eri materiaaleille ja laadittu kulttuuriset tuntomerkit eri tarkoituksiin suunnitelluille rakennuksille. Kertaustyylien myötä rakennushistorian perintö toisintuu ja näkyy kaupungeissamme tänäkin päivänä.

Kysymyksiä tunnin alkuun

1. Keksikää yhdessä oppilaiden kanssa ohjeet, eli algoritmi alla olevan talon piirtämiseen. Huomioikaa ruutupaperin hyödyntäminen.

Taso 2

Pisan kalteva koodi
 / Ohjelmallinen ajattelu

Printtaa kuvat rakennuksista A4-kokoon siten, että jokaiselle oppilaalle riittää oma rakennus. Rakennusten ohjeiden kirjoittamisen vaikeustaso vaihtelee.

Esimerkkivastaus tarkkojen ohjeiden kirjoittamiseen ruutupaperia ja funktioita hyödyntäen.

Taso 2

Pisan kalteva koodi
 / Ohjelmallinen ajattelu

Arkkitehtuurin historian lyhyt oppimäärä

Rakennukset ovat aina ihmisen tekemiä. Yleensä ne ovat tarkoitettu suojaamaan ihmisiä tai omaisuutta säältä, eläimiltä tai muilta ihmisiltä. Arkkitehtuuri on yleistermi kaikelle rakennustaiteelle.



Työkseen rakennuksia suunnittelevan arkkitehdin täytyy huomioida rakennuksen kestävyys, käyttötarkoitus, hinta sekä ulkonäkö. Joskus työnkuvaan voi kuulua myös sisustuksen suunnittelu.

Samoin kuin kaikki muutkin taiteen muodot kirjallisuudesta kuvataiteisiin, myös arkkitehtuuri ilmentää aikansa tyyli-ihanteita. Samanlaisia ihanteita edustavat rakennukset muodostavat oman tyylisuunnan. Tyylisuuntaan vaikuttaa suosiossa tai saatavilla olevat materiaalit sekä se millaiset asiat koetaan tärkeiksi yhteiskunnassa rakennusaikana. Lisäksi rakennuksen käyttötarkoitus kertoo paljon ajan ihanteista. Karrikoiden voisi sanoa, että kuplahalleja rakentava yhteiskunta pitää tärkeänä eri asioita kuin temppeiltä rakentava yhteiskunta.

Arkkitehtuuri on yhteiskunnan peili ja historian kuva. Hyvin suunniteltu rakennus on pitkäikäinen, jopa satoja vuosia säilyvä taideteos ja ne ovat usein kaupungeissamme kaikkien ihailtavana. Arkkitehtuuria tutkimalla voi samalla tutkia yhteiskunnan historiaa laajemminkin

  • Gizan pyramidit
 Kairo, Egypti
 2500 eaa
  • Athene Niken temppeli 
Ateena, Kreikka
 420 eaa
  • Pisan kalteva torni
 Pisa, Italia
 1372
  • Maskun kirkko
 Masku, Suomi 
1372

Yllättävää kyllä, valtavia rakennuksia on myös tehty käyttötarkoituksiin, jotka eivät ole elämisen kannalta aivan välttämättömiä, kuten rukouspaikoiksi, haudoiksi tai muihin hengellisiin tarkoituksiin. 

Pyramideja on rakennettu Egyptin lisäksi eri puolilla maailmaa esimerkiksi mayojen toimesta Keski-Amerikassa, inkojen toimesta Etelä-Amerikassa ja samantyylisiä rakennuksia löytyy myös Xi’anista Kiinasta ja Lähi-Idästä vanhan Mesopotamian alueelta. Kaikkialla pyramidien tarkoitus on ollut sama: rukouspaikka tai tärkeän henkilön hauta.

Gizan pyramidit ovat ryhmä pyramideja ja ne ovat rakennettu faaraoiden Khufun, Khafren ja Menkauren hautamuistomerkeiksi.

Pyramidien rakennustapaa ei tiedetä. Tämän päivän käsityksen mukaan niiden rakentamiseen ei kuitenkaan ole käytetty orjatyövoimaa. 


Pohdi:


- Miten itse luulet, että pyramidit on rakennettu?


- Mitä voit sanoa muinaisesta egyptiläisestä yhteiskunnasta sen perusteella mitä tiedät pyramideista? Millaisia asioita tuolloin on arvostettu ja pidetty tärkeänä?

Nike on kreikkalaisessa mytologiassa voiton jumala. Hänen kunniakseen on rakennettu useita temppeleitä, mutta tunnetuin niistä on tämä Ateenan Akropoliin rakennettu temppeli. 

Temppeli edustaa joonialaista tyylisuuntaa. Nimi viittaa joonialaisiin pylväisiin, jotka ovat yksi kolmesta klassisesta pylväsjärjestelmästä. Muita pylväitäjärjestelmiä olivat doorialainen ja korinttilainen järjestelmä. Pylväsjärjestelmä eli rakennuksen tukirakenne, oli merkittävä keksintö antiikin kreikkalaisessa ja roomalaisessa arkkitehtuurissa, sillä ne mahdollistivat korkeiden tilojen rakentamisen. Niken temppelissä painavaa kattoa ei kannattele sivujen yhtenäiset seinät, vaan temppelin etu- ja takapuolella olevat pylväät. Se on ensimmäinen Akropoliin rakennettu joonialaisen tyylisuunnan temppeli. Joonialaista tyyliä mukailevia rakennuksia on rakennettu aina 1900-luvulle saakka.



Pohdi:


- Missä muissa tunnetuissa, hieman nuoremmissa rakennuksissa on myös päätykolmioita ja pylväsjärjestelmiä? Miksi luulet, että samaa tukirakennetta toistetaan rakennuksissa edelleen?


- Mitä voidaan päätellä muinaisesta kreikkalaisesta kulttuurista rakennuksen perusteella? Millaisia asioita on pidetty tärkeinä tuolloin?

Pisan torni on italialaisen Pisan kaupungin tuomiokirkon kellotorni. Marmorista rakennettu torni on noin 56 metriä korkea ja sen sisällä kulkee kahdet kierreportaat. 

Tornin rakentaminen aloitettiin vuonna 1173. Jo kolmannen kerroksen valmistuttua maaperän huomattiin olevan niin pehmeä, että torni alkoi vajota. Rakentamista jatkettiin ja keskeytettiin useaan otteeseen, kunnes lähes 200 vuoden jälkeen se valmistui. Tornissa on seitsemän kelloa, mutta niitä kaikki niistä eivät ole käytössä, sillä niiden pelätään aiheuttavan tornin heilumista.

Torni edustaa romaanista tyylisuuntaa. Tyyli muistuttaa muodoiltaan ja materiaaleiltaan antiikin roomalaista tyyliä. Ominaista romaanisille rakennuksille on pyörökaaret. Pyörökaareen kohdistuva paino jakaantuu tasaisesti koko kaarelle, kun taas klassisissa pylväsjärjestelmissä (kts. Athena Niken temppeli) paino kohdistuu pylvään ja katon liitokseen. Pyörökaarien ansiosta oli mahdollista rakentaa entistä korkeampia rakennuksia.

Romaaninen tyyli oli ensimmäinen koko Euroopan alueelle levinnyt tyylisuunta. Levinneisyyden mahdollisti matkustavat kirkonrakentajat, jotka veivät vaikutteita mukanaan.



Pohdi:


- Miksi luulet, että Pisan torni on haluttu tehdä valmiiksi, vaikka rakentaminen olikin niin vaikeaa?

- Mitä voidaan päätellä italialaisesta yhteiskunnasta rakennuksen perusteella? Millaisia asioita on pidetty tärkeinä tuolloin?

 

Maskun kirkko on yksi Turun seudun vanhimmista säilyneistä kirkoista. Kirkko sijaitsee Maskunjoen varren viljelyseudulla, joka on rautakautisen ja keskiaikaisen asutuksen keskusaluetta. 

Maskun kirkko edustaa keskiaikaista tyylisuuntaa. Tyypillistä suomalaisille keskiaikaisille kirkoille on luonnonkiven käyttö päärakennusmateriaalina, tiilestä rakennetut päätykolmiot ja suorakaiteen muotoiset pohjat. Monen suomalaisen keskiaikaisen kirkon tarkkaa rakennusvuotta on ollut vaikea selvittää. Tämä johtuu siitä, että aikalaisten, eli tuolloin eläneiden ihmisten kertomia tietoja keskiaikaisista kirkoista tai niiden toiminnasta ei yleensä ole. Jos jotain dokumentteja on säilynyt, ne on löydetty itse kirkosta.



Pohdi:


- Miksi luulet, että suomalaisista kirkoista tai seurakunnan toiminnasta ei ole löytynyt aikalaisten kirjoittamia huomioita keskiajalta?

- Selvitä millaisia muut rakennukset ovat olleet keskiaikaisessa Suomessa. Mitä voidaan päätellä kristinuskon merkityksestä suomalaisessa yhteiskunnassa kirkkorakennuksen perusteella?

 

  • Petäjäveden vanhan kirkon torni Petäjävesi, Suomi
 1821
  • Helsingin yliopiston päärakennus Helsinki, Suomi
 1832
  • Palanderin talo Tampere, Suomi
 1901
  • Eduskuntatalo Helsinki, Suomi
 1931

Petäjäveden vanha kirkko valmistui vuonna 1764. Kirkko sai kellotornin myöhemmin, vuonna 1821. Petäjäveden kylää valmistui uusi kirkko 1800-luvun puolivälissä ja vanha kirkko jäi vähemmälle käytölle. Puukirkko on sisuksiaan myöten säilynyt poikkeuksellisen hyvässä kunnossa. 

Kirkko on ristin muotoinen, mikä on tyypillistä 1700-luvulla rakennetuille kirkoille. Muoto on lainattu renesanssi-tyylisistä keskeiskirkoista, joissa rakennus muodostuu usein korotetun keskuksen ympärille symmetrisesti. Renesanssin aika Euroopassa oli tieteiden kukoistuksen aikaa ja toisaalta antiikin aatteet nousivat uudelleen pintaan. Tiede, luonto, filosofia ja taide olivat ihailun kohteina. Geometrisuutta ja symmetrisyyttä pidettiin renesanssin aikaan täydellisyyden muotona ja siten sen ajateltiin sopivan kirkkorakennuksiin.
 Kirkko kuuluu Unescon maailmaperintöluetteloon, jonka tarkoitus on suojella ainutlaatuista kulttuuriperintöä.



Pohdi:


- Miksi vanhat puukirkot yleisesti eivät ole säilyneet niin hyvin kuin kiviset?


- Miksi luulet, että Petäjäveden vanha kirkko on niin erityinen, että se kuuluu Unescon luetteloon?

 

Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki keisari Aleksanteri I päätöksellä vuonna 1812 ja uudelle pääkaupungille tarvittiin veroisensa keskusta. Senaatintorin ympärille rakennettin Helsingin Tuomiokirkko, Valtioneuvoston linna ja Helsingin yliopiston päärakennus.

Kaikki senaatintorin rakennukset edustavat uusklassista tyyliä. Torin aluetta kutsutaan myös nimellä Empirekeskusta. Empire-termillä viitataan laajempaan trendiin, joka piti sisällään uusklassistisen rakennustyylin, vaatemuodin sekä sistustuksen trendin. Empire tyylille ominaista oli antiikin Rooman ja muinaisen Egyptin koristeaiheiden lainaaminen. Arkkitehtuurissa suosittiin kylmiä pastellivärejä ja suoraviivaista muotokieltä.

Valtioneuvoston linna ja yliopistorakennus ovat lähes identtisiä, jolla saatiin torista symmetrinen. Erona on, että Valtioneuvoston linnan pilarit noudattavat roomalaista korinttilaista tyyliä, jotka symboloivat mahtia ja valtaa. Yliopiston pylväät ovat taas kreikkalaista joonialaista tyyliä ja symboloivat sivistystä ja taiteita.



Pohdi:


- Voiko rakennusta katsomalla päätellä mihin tarkoitukseen rakennus on? 


- Mitä rakennuksen ulkomuoto ja sijainti kertoo yliopiston asemasta ja tärkeydestä yhteiskunnalle 1800-luvun Suomessa?

 

Tamperelainen tuomari Karl Verner Palander rakennutti talo Tampereen keskustorin laidalle. Rakennuksen alimmat kerrokset ovat myymälöitä ja toimistoja ja ylemmät asuntoja. Ylimmässä kerroksessa oli taiteilja-ateljee, jossa tiedetään työskennelleen ainakin Kimmo Kaivanto ja Hugo Simberg.

Rakennus edustaa jugend-tyyliä, joka tulee saksankielisestä termistä jugend stil, suomeksi ‘nuoruus’. Jugendille tyypillistä koristeellinen muotokieli, epäsymmetrisyys ja luonnosta lainatut aiheet. 

Jugend tyyli Suomessa liittyy laajempaan kansallisromantiikan aikakauteen, jolloin taiteessa, kirjallisuudessa ja arkkitehtuurissa pyrittiin tuomaan esille “aitoja ja puhtaita” suomalaisia arvoja ja muotokieltä. 1800-luvun lopulla Suomi oli vielä Venäjän vallan alla, mutta haaveet itsenäistymisestä olivat jo laajalle levinneet. Suomessa jugend-tyylin aiheita ammennettiin suomalaisen luonnon lisäksi kalevalalaisesta mytologista, jota pidettiin suomalaisten kansalliseepoksena ja kuvastan “aitoa” Suomea.



Pohdi:


- Millainen muotokieli edustaisi sinulle tänä päivänä suomalaisuutta?


- Mitä kansallisromantiikka tai jugend kertoo 1800- ja 1900-luvun vaihteen yhteiskunnasta?

 

Pääkaupungin aikaisempi keskusta oli Venäjän keisarin Aleksanteri I:sen rakennuttama empirekeskusta Helsingin senaatintorilla. Vuonna 1917 itsenäistynyt Suomi ei halunnut sijoitaa Eduskuntataloa senaatitorin läheisyyteen vaan valitsi paikan toisaalta. Eduskuntatalo edustaa tyyliltään 1920-luvun klassismia, joka eroaa uusklassismista yksinkertaisemmalla muotokielellään. Muotokieli korkeaan julkisivuun ja pilaristot on lainattu kreikkalais-roomalaisesta arkkitehtuurista. Ylväällä ulkomuodolla haluttiin kuvata demokraattisen tasavallan ja yhtenäisen kansan mahtia.

Nykyään Eduskuntatalon lähettyviin on rakennettu lehdistön sananvapautta edustava Sanomatalo, kansallisgallerian nykytaiteen museo Kiasma, kaikille avoin keskuskirjasto Oodi, sekä Musiikkitalo. Aukio on nimetty Kansalaisaukioksi.



Pohdi:


- Voiko rakennusta katsomalla päätellä mihin tarkoitukseen rakennus on? 


- Mitä rakennuksen ulkomuoto ja sijainti kertoo eduskunnan asemasta 1930-luvun Suomessa? Onko merkitys muuttunut tähän päivään tultaessa?

 

  • Paimion parantola Paimio, Suomi
 1933
  • Tyyppitalo Kuopio, Suomi 
1940-luku
  • Asuinkerrostalo 
Oulu, Suomi
 1958
  • Asuinkerrostalo 
Helsinki, Suomi
 1960-luku


Parantola on tuberkuloosisairaala Paimiossa. Rakennus on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema ja sitä pidetään Suomen ensimmäisenä puhtaasti funktionaalista tyyliä edustavana rakennuksena.

Tuberkuloosi on keuhkosairaus, jonka on nykyään Suomessa melko harvinainen, mutta 1930-luvulla 10 000 suomalaista kuoli tuberkuloosiin vuosittain. Tuberkuloosi tarttuu pisaroina hengitetyn ilman kautta ja siksi infektio tarttuu yleensä keukoihin. Siksi hoitomuotona on raikas ja puhdas ilma hyvässä asennossa hengitettynä sekä puhtaat sisätilat.

Funktionalistisen tyylissä tavoitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaista muotokieltä ilman turhia koristeluja. Aalto suunnitteli rakennuksen huonekaluja myöten sellaiseksi, että se oli mahdollisimman helppo pitää puhtaana. Pinnat olivat yksinkertaisia, selkeitä ja sileitä pintoja, jotta ne voitiin pyyhkiä ja tuulettaa helposti. 

Sairaalan ylin kerros on koko rakennuksen levyinen ulkoterassi, jossa potilaat saattoivat hengittää raikasta ilmaa aurinkotuoleilla. Paremmin voivat potilaat pitivät sairaalan puutarhasta huolta ja osallistuivat vointinsa mukaan istutustöihin, ruoanlaittoon ja siivoukseen.
 


Pohdi:


- Paimion parantola oli kallis hanke. Mitä voidaan sanoa 1930-luvun yhteiskunnan arvoista ja suhtautumisesta sairaisiin Paimion parantolan perusteella?

 

Vielä ennen 1930-lukua rakennukset olivat lähes aina yksilöitä. Ne suunniteltiin ja rakennettiin tilauksesta. Tyyppitalolla tarkoitetaan kaikkien rakentajien käytössä olevaa talomallia. Mallit olivat yksinkertaisia, selkeitä, nopeasti rakennettavia ja uudenaikaisia omakotitaloja.

Talvisodan aikaan tuhoutui 100 000 asuntoa ja Venäjälle luovutetun Karjalan myötä sodan jälkeen oli 400 000 ihmistä vailla kotia. Valmiiden ja yksinkertaisten tyyppitalojen rakentaminen oli tehokas keino saada evakot asutettua. Suunniteltiin 1 ja 1/5 kerroksinen harjakattoinen, puurakenteinen talotyyppi, joka sai nimekseen rintamamiestalo. 

Rakennuksen keskellä oli savupiippu, joka lämmitti ympärillä olevat huoneet. Alakerrassa oli keittiö ja kaksi huonetta. Talojen koko vaihteli 35-80 neliömetrin välillä ja usein ullakosta saatiin vielä 30 neliömetriä lisätilaa tarvittaessa.



Pohdi:


- Voiko rakennusta katsomalla päätellä mihin tarkoitukseen rakennus on? 


- Mitä tyyppitalot kertovat sodan jälkeisestä Suomesta ja yhteiskunnasta? Millaisia asioita pidettiin tärkeänä?

 

Sotien jälkeinen asuntopula vaikutti vielä 50-luvulla rakentamiseen. Isoimpiin kaupunkeihin: Turkuun, Helsinkiin, Tampereelle, Kuopioon ja Ouluun rakennettiin ensimmäiset kerrostalolähiöt. 

Nämä lähiöt olivat varsinaisen kaupungin lähelle rakennettuja, usein kerrostaloryhmiä. Lähiössä saattoi olla kauppa, mutta muilta osin lähiössä asuvat tukeutuivat kaupungin palveluihin ja kävivät usein kaupungissa töissä.

50-luvun asuinrakennuksissa näkyy vielä sodanjälkeisen ajan rakennusmateriaalipula ja nopea rakennustahti: rakennukset ovat monesti ulkomuodoltaan yksinkertaisia ja koristeettomia. Toisaalta lähiöiden ilme on yhtenäinen, sillä talot ovat samankaltaisia keskenään. Asuntojen koko vaihtelee tyypillisesti kahdesta kolmeen huoneeseen.

Pohdi: 
- Asutko itse lähiössä? Millaisia palveluita tuntemissasi lähiöissä on? Ovatko lähiön rakennukset keskenään samankaltaisia? 
- Mitä hyviä puolia on lähiöasumisessa?

 

Helsingissä sijaitseva Pihlajamäen lähiöalue on Suomen ensimmäinen teollisesti rakennettu lähiö. Kerrostalot on rakennettu valmiista paloista, eli elementeistä, jotka on pinottu päällekkäin rakennustyömaalla. Elementtirakentaminen on nopeaa ja tehokasta. 60-luvun rakennuksille ominaista olivat nauhamaiset ikkunarivistöt, eli nauhaikkunat ja betonielementtien käyttö.

Sotien jälkeinen jälleenrakentaminen oli juuri saatu valmiiksi edellisellä vuosikymmenellä, mutta nyt 60-luvulla suomalaisessa yhteiskunnassa oli meneillään toinen rakentamisen suuri ajanjakso, jonka aiheutti nopea kaupungistuminen. Vielä 50-luvulla valtaosa suomalaisista asuivat maalla, mutta jo 70-luvulla valtaosa suomalaisista asuivat kaupungeissa. Monet maalla asuvat muuttivat isompiin kaupunkeihin nykyaikaisemman elämäntyylin tai työn perässä.

Lisää lähiöistä voit lukea kohdasta, jossa kerrotaan 1950-luvun arkkitehtuurista.



Pohdi: 


- Miksi elementtirakentaminen on tyypillistä kaupungeissa? 
- Mitä lähiöt ja kaupungistuminen kertovat 1960-luvun Suomesta?

 

  • Finlandia-talo Helsinki, Suomi
 1973
  • Kaisa-talo Helsinki, Suomi
 2012

Finlandia-talo on tapahtuma- ja kokouspaikka Helsingissä Töölölahdella Eduskuntatalon lähettyvillä. Rakennusta pidetään arkkitehti Alvar Aallon merkittävimpänä rakennuksena ja se on laajalti tunnetty myös ulkomailla. Aalto on suunnitellut rakennuksen pienimpiä sisustuksen yksityiskohtia myöten.

Finlandia-talon tyylisuunta on modernismi. Tyylille ominaista on geometriset, suorat linjat, koristeluiden vähyys, pintojen selkeät materiaalit sekä käyttötarkoituksen sanelema muotokieli.

Aikaisemmin Helsingin keskustaksi miellettiin Venäjän vallan aikainen empire-keskusta Tuomiokirkon lähettyvillä. Finlandia-talo oli osa Aallon laajempaa keskuspuistosuunnitelmaa, jossa pääkaupunki saisi uuden itsenäistä Suomea symboloivan keskustan tärkeine rakennuksineen. Aalto sai itse toteutettua suunnitelmastaan ainoastaan Finlandia-talon, mutta myöhemmin Kansalaistoriksi kutsuttu aukio on täydentynyt museolla, kirjastolla, Musiikkitalolla ja Sanomatalolla. 



Pohdi:


- Voiko rakennusta katsomalla päätellä mihin tarkoitukseen rakennus on? 


- Millainen olisi tämän päivän Suomea ilmentävä Finlandia-talo?

 

Kaisa-talo on Helsingin yliopiston pääkirjastorakennus, jonka alakerrassa on myymälätilaa. Kirjaston tilat ovat avoimia kaikille ja myös kirjastokortin saa, vaikkei olisi yliopiston opiskelija tai henkilökuntaa. Kirjastossa on panostettu kattavan tieteiskirjallisuuden lisäksi opiskelu- ja lukutiloihin.

Rakennuksen tyylillä ei ole omaa nimeä, mutta sen katsotaan edustavan nykyarkkitehtuuria tai 2000-luvun arkkitehtuuria. Tyypillistä nykyarkkitehtuurille on uudenaikaisen rakennustekniikan mahdollistama erikoinen muotokieli, jonka ansiosta rakennuksiin voidaan toteuttaa teknisesti vaativia suuria lasipintoja ja kaarevia rakenteen muotoja.

Nykyarkkitehtuuria edustavat rakennukset voivat siis olla varsin omaperäisiä. Suomessa on kuitenkin pidetty tärkeänä, että myös uudisrakennukset sopivat katukuvaan ja sitä ympäröiviin muihin rakennuksiin.



Pohdi:


- Voiko rakennusta katsomalla päätellä mihin tarkoitukseen rakennus on? 


- Mitä tyyppitalot kertovat sodan jälkeisestä Suomesta ja yhteiskunnasta? Millaisia asioita pidettiin tärkeänä?

 

Copyright © 2020 Taidetta Koodissa -hanke – Liity postituslistalle