Ohjelmointi ja koodaus – Taidetta Koodissa

Ohjelmointi ja koodaus

Työstämme kuvataiteen opetussuunnitelmaan pohjautuvaa opetusmateriaalia kuvataiteen, ohjelmallisen ajattelun ja koodauksen yhdistämiseen.

Tietokoneohjelmat ovat kaikkialla

llman ohjelmointia kukaan ei olisi koskaan mennyt kuuhun. Youtube, Spotify, Google, Snapchat ja monet muut suositut palvelut ovat itse asiassa monimutkaisia tietokoneohjelmista rakennettuja kokonaisuuksia.

Auton ajotietokoneessa on useita monimutkaisia ohjelmia, jotka pitävät auton käynnissä ja pankki- ja talousjärjestelmät toimivat moninaisten ohjelmistojen varassa. Suurten rakennusten ilmastointi- ja palovaroitinjärjestelmät ovat jonkun ihmisen ohjelmoimia.

Liikennevalotkin toimivat ohjelmakoodilla, puhumattakaan kännykkä-, tietokone- ja konsolipeleistä, jotka myös ovat tietokoneohjelmia.

Maailma tarvitsee erilaisia ihmisiä, jotka osaavat valjastaa koodin asiansa eduksi

Perinteisesti ohjelmointia on totuttu pitämään vaikeaselkoisena ja haastavana tietotekniikan osa-alueena, jota tulisi tarkastella matematiikan ja logiikan perspektiivistä. Todellisuudessa ohjelmointia tulee tarkastella useammasta näkökulmasta, jotta voimme arvostaa ja oppia hyödyntämään sen tuomia mahdollisuuksia kaikilla elämän osa-alueilla. Koska koodin on aina luonut valintoja tekevä ihminen, eivät koodatut ympäristöt ole koskaan arvoista vapaita. Hyvässä koodatussa maailmassa tarvitaan mahdollisimman monipuolinen joukko erilaisia koodin kirjoittajia, jotta koodatut ympäristöt palvelisivat eri ihmisjoukkoja ja tarkoituksia.

Ohjelmoinnin tarkoitus on kertoa tietokoneelle, mitä sen halutaan tekevän

Oli tietokone sitten suuri tai pieni, ohjelmat kirjoitetaan samalla tavalla: yksi käsky kerrallaan, kuten ylläolevassa kuvassa. Jotta tietokone saadaan tekemään erilaisia asioita, tulee käskyjä monesti kirjoitettua useita rivejä. Näiden rivien muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan ohjelmaksi. Kun ohjelman kirjoittaja, eli koodaaja ajattelee tietokoneen tavoin, eli muodostaa käskyjä, joita tietokone ymmärtää, puhutaan ohjelmallisesta ajattelusta.

Ohjelmoinnin avulla voi olla luomassa jotakin uutta ja merkittävää!

Tietokoneet ovat siinä mielessä hullunkurisia laitteita, että ne tottelevat jokaista käskyä ja komentoa välittämättä siitä onko se järkevää. Tietokoneohjelmat tekevät tismalleen mitä sen luoneet ohjelmoijat ovat käskeneet, mutta eivät kuitenkaan välttämättä niinkuin he olisivat halunneet. 
Tästä ei kannata juuri murehtia, sillä kun harjoittelemme ohjelmointia, niin virheitä kannattaakin tehdä. Jotkut väittävät, että se on ehkäpä paras mahdollinen tapa oppia!

Materiaalin rakenne

Materiaali koostuu kolmesta taitotasosta, joissa jokaisella on sekä ohjemallisen ajattelun sekä ohjelmointia soveltavia tehtäviä. Ohjelmallisen ajattelun harjoitteluun pohjautuvat tehtävät tehdään kynän ja paperin avulla ja ohjelmoinnin soveltavat tehtävät ohjelmointiympäristöissä toimien. Tehtävät on suunnattu 5.-7. luokkalaisille, mutta voit valita tehtäviä materiaalista omien oppilaiden taitotason ja käytettävän ajan mukaisesti.